Nuorten maksuhäiriöiden määrä kasvanut rajusti

Niina, 25 vuotta, hankki ensimmäisen luottokorttinsa heti täysi-ikäisenä, ihan vain huvin vuoksi.

 – En minä mitään ihmeellistä ostanut, kunhan tuhlasin johonkin. Ostin vaikka vaatteita, käytiin kaverien kanssa kahvilla ja heitin bensarahaa, Niina kertoo.

Pian hän hankki luottokortteja lisää. Kun niitä oli kertynyt useita, Niina otti pankista lainan ajatuksenaan maksaa luottokorttivelat pois.

– Käytin kuitenkin kortteja uudestaan. Sitten olikin tuplasti velkaa. Maksoin yksiä lainoja ja taas niillä lainoilla pienempiä velkoja. Se oli jatkuvaa kierrettä.

Pelko luottotietojen menetyksestä vei yöunet. Tulevaisuus pelotti.

– Heräsin yöllä miettimään, mitä laskuja saan maksettua. Vuokran maksoin aina palkasta heti. Sen jälkeen aloin soitella ja sumplia eräpäiviä, hän kertoo.

– Olin asian kanssa ihan yksin. En ollut kertonut vanhemmille, sisaruksille tai ystäville. Isäni ei tiedä tästä vieläkään.

Samankaltaisissa ongelmissa kuin Niina painii entistä useampi nuori aikuinen. Nuorten maksuhäiriömerkinnät ovat nousseet rajusti.

Suomen Asiakastiedon mukaan 18–29-vuotiaille rekisteröitiin tammi-huhtikuussa hieman yli 32000 uutta maksuhäiriömerkintää. Kasvua on viime vuoden vastaavasta ajasta 34 prosenttia.

Valtaosa nuorten maksamattomista saatavista syntyy luottokorttiostoista, kertaluotoista, puhelinlaskuista, nettiostoksista tai vuokrarästeistä.

– Kasvutahti on erittäin huolestuttava, sanoo toimitusjohtaja Jukka Ruuska.

Suomen Asiakastieto laskee, että maksuhäiriömerkinnän saaneita nuoria on rekisterissä nyt noin 80000. Rekisteristä poistuu ihmisiä jatkuvasti, kun he saavat raha-asiansa kuntoon.

Uusia maksuongelmaisia tulee lisää kuitenkin sitä tahtia, että nettolisäys on viime vuoden lopusta noin 500 henkeä.

Uudet maksuhäiriömerkinnät kielivät siitä, että yhdellä velkaantuneella nuorella on jäänyt rästiin yhä useampia saatavia.

Suomen Asiakastiedon mielestä paljon parjattujen pikavippien kieltäminen ei ratkaise ongelmaa. Maksuvaikeudet johtuvat usein tavallisista kulutusluotoista, joita esimerkiksi kauppa tarjoaa huonekalujen ostoon.

 – Pienlainat ovat jäävuoren huippu, sanoo liiketoimintajohtaja Heikki Koivula.

Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar kertoo, että noin puolella säätiön Velkalinjalle soittaneista on ongelmia pikavippien kanssa.

– Usein ne taittavat kamelin selän tai puhkaisevat ilmapallon, hän kuvailee.

Pantzarin mielestä pikavippejä suurempi ongelma on asenteissa: kotitaloudet elävät surutta velaksi. Vippifirmojen lisäksi myös pankkien rahahanat ovat löysällä.

– Kaikenlaiset luotonantajat tarjoavat lainoja aika aggressiivisesti ja huomattavan positiivisessa valossa.

Niinankin mukaan rahan saaminen oli älyttömän yksinkertaista. Muutaman kympin lyhennys lainasummasta ei tuntunut työssäkäyvälle paljolta ennen kuin velkoja alkoi kertyä.

Käänne tapahtui, kun Niina otti yhteyttä kunnan velkaneuvojaan. Velkaa oli kertynyt noin 22000 euroa.

Takuu-Säätiön myöntämän lainatakauksen ansiosta Niina ei joutunut ulosottoon. Elämäntyyliä on ollut pakko muuttaa täysin, sillä palkasta jää rahaa lähinnä puhelinlaskuun ja ruokaan.

– Kyllä sillä pärjää, jos ei osta mitään ylimääräistä.

Niina on velaton heinäkuussa 2014. Hän haaveilee omasta asunnosta, johon pitää ehkä joskus hakea pankkilainaa. Luottokorttia tai pikavippejä hän ei aio enää ottaa.