Hyvä luotonantotapa velvoittaa luotonantajan toimimaan vastuullisesti, avoimesti ja huomioimaan  kuluttajan etu kun luottoa markkinoidaan, tehdään luottosopimusta tai selvitetään mahdollisia ongelmia.

Luotonantajan on annettava  kuluttajalle  keskeiset tiedot, jotka koskevat luottoa, kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia. Tiedot on annettava vakiolomakkeella ennen luottosopimuksen tekemistä. Asuntoluotoissa tiedot voidaan antaa muullakin pysyvällä tavalla.

Jatkossa kuluttajaluottoja saa tarjota vain luotonantajarekisteriin merkitty luotonantaja. Rekisteriin hyväksytään vain toimijat, jotka ovat luotettavia ja joilla on riittävä ammattitaito luottotoiminnan harjoittamiseen. Lain säännökset koskevat myös esimerkiksi asuntoluottoja ja alle 200 euron luottoja.

Muun muassa pikaluottoyritysten, rahoitusyhtiöiden sekä postimyyntiyritysten ja verkkokauppojen yhteydessä toimivien luotonantajien on rekisteröidyttävä voidakseen jatkaa toimintaansa. Rekisteröintivelvoite ei koske luottolaitoksia eikä muita luotonantajia, joilta jo nykyisin edellytetään toimilupaa tai rekisteröintiä, eikä myöskään yrityksiä, jotka tarjoavat luottoja vain myymiensä tuotteiden ostamista varten, esimerkiksi osamaksukaupan yhteydessä.

Uudistus on jatkoa 1. helmikuuta 2010 voimaan tulleille pikaluottoja koskevien säännösten tiukennuksille. Uudistuksen käsittelyn yhteydessä eduskunta edellyttää lausumassaan, että hallitus seuraa uudistuksen vaikutuksia pikaluottoja tarjoavien yritysten toimintaan ja ryhtyy tarvittaessa lisätoimiin luottojen aiheuttamien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi.

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uuden lainsäädännön vaikutusta niin sanottuja pikaluottoja tarjoavien yritysten toimintaan ja ryhtyy tarvittaessa lisätoimiin näiden luottojen aiheuttamien sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi.

Lähde: Edilex

Lue lisää:  Tilastokeskus Velkaantumistilasto

Maksuvaikeuksia hävetään

Takuu-Säätiön neuvontanumerosta kertyneen kokemuksen mukaan ongelmiin tarttumista pitkittää se, että velallisilla on usein vaikeuksia hahmottaa maksuongelmiensa kokonaisuutta ja vakavuutta. Heillä on myös tiedon puutetta järjestelykeinoista sekä ammattiavun saatavuudesta. Lisäksi maksuvaikeuksia ja velkaongelmia edelleen hävetään. Säätiön verkkosivujen pikakyselyn mukaan reilusti yli puolet oli sitä mieltä, että ihmiset eivät hae apua maksu- ja velkavaikeuksiinsa koska he häpeävät tilannettaan. Joka neljännen mielestä ihmiset eivät tiedä mistä apua saisi ja joka kymmenen ajatteli, että he haluavat selviytyä itsenäisesti.

Ammattiapua velkojen järjestelyyn ja jaksamiseen

Turhan usein raha-asioiden kanssa jäädään painimaan yksin ja velkamäärät kasvavat tarpeettoman suuriksi kun maksuvaikeuksista koetetaan selviytyä ottamalla velkaa velan päälle. Muun muassa Takuu-Säätiöltä, talous- ja velkaneuvojilta sekä perimistoimistoilta saa tietoa siitä miten neuvotella maksuista tai järjestellä velkojaan. Kuluttaja- ja kotitalousjärjestöillä on osaamista arjen järjestämisestä ja kulutuksesta, joka tukee raha-asioiden hoitumista.

Talousvaikeuksissa painiskeleminen on henkisesti raskasta. Lisäksi maksu- ja velkavaikeudet kytkeytyvät usein erilaisiin yllättäviin elämäntapahtumiin ja – kriiseihin kuten sairasteluun tai avioeroon. Talouden pysyvä tasapainottuminen edellyttää, että koko elämäntilanne saadaan raiteilleen, jottei lasku- ja velkakierre ala uudelleen. Huolensa raha-asioista ja maksuista voi ottaa esille eri paikoissa asioidessaan ja etsiä tukea jaksamiseen. Muun muassa diakoniatyöntekijät auttavat löytämään voimavaroja, samoin sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ohjaavat eteenpäin tai ottavat huomioon talousvaikeudet osana omaa palveluaan.

Luottokorttimyynti vuosina 2008 ja 2009, miljoonaa euroa

	2008	2009	muutos %
Myynti kotimaisille luottokorteille Suomessa	8 250	7 328	-11,2
Myynti kotimaisille luottokorteille ulkomailla	1 734	1 704	-1,7
Myynti ulkomaalaisille luottokorteille Suomessa	1 072	956	-10,8

Ulkomailla kotimaisilla luottokorteilla tehtiin ostoksia 1,7 miljardilla eurolla ja lisäksi ulkomailla nostettiin käteistä 0,3 miljardia. Ulkomaisia kortteja taas käytettiin Suomessa 1,2 miljardin euron edestä, josta noin miljardi oli ostoja ja loput käteisnostoja.

Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2009. Aktiivisten korttitilien määrä väheni 2 prosentilla edellisestä vuodesta. Korttitileistä 23 prosenttia oli korottomien maksuaikakorttien tilejä ja 77 prosenttia varsinaisten korollisten luottokorttien tilejä. Aktiivista korttitiliä käytettiin keskimäärin 45 kertaa vuoden aikana. Aktiivisiin korttitileihin lasketaan sellaiset tilit, joita on käytetty vähintään kerran vuoden aikana. Itse korttien lukumäärää ei tilastoida, koska yhteen korttitiliin voi liittyä useita kortteja.

Korttiluottojen velkakanta oli vuoden 2009 lopussa 2,9 miljardia euroa eli sama kuin vuotta aiemmin. Luottokorttivelasta 77 prosenttia oli kotitalouksien velkaa ja 23 prosenttia yritysten sekä elinkeinonharjoittajien velkaa. Vuoden aikana luottokorttitileistä aiheutui 49 miljoonaa euroa luottotappioita, mikä on 53 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Myös järjestämättömien luottojen, perintätapausten ja maksuhäiriöiden takia purettujen tilisopimusten määrät kasvoivat vuoteen 2008 verrattuna.

Tässä tilastossa käytetään termiä luottokortti yleiskäsitteenä. Luottokortit voidaan edelleen luokitella kahdella eri tavalla: maksutavan mukaan varsinaisiin korollisiin luottokortteihin ja korottomiin maksuaikakortteihin, sekä kelpoisuuden mukaan yleisluottokortteihin ja erityisluottokortteihin. Online debit -kortit, offline debit -kortit ja pankkikortit eivät sisälly tähän tilastoon.

Lähde: Tilastokeskus

Luottamus talouden kasvuun saa kuluttajat kuitenkin aikaisempaa rohkeammin suunnittelemaan rahankäyttöään. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja selvittelevä haastattelututkimus julkistettiin tänään.

Suomalaiset säästävät innolla ja suurella osalla suomalaisista jää kulutuksen jälkeen rahaa myös säästöön. Yli puolella suomalaisista on tällä hetkellä varoja säästössä ja säästö- ja sijoitusaikeet ovat lisääntyneet.

- Vaikka kuluttajat luottavat oman taloutensa kehitykseen, näkyy tutkimuksessa, että he haluavat vahvistaa myös oman taloutensa puskuria odottamattomia menoja tai tulevia hankintoja varten. Säästöaikeet ovat kolme prosenttiyksikköä viimekeväistä korkeammalla ja turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri säästämiskohteen valinnassa, rahoitusasiantuntija Ulla Halonen toteaa.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen näkyy myös heidän rahankäyttösuunnitelmissaan. Niitä tehdään selvästi vuoden takaista rohkeammin. Haastattelututkimukseen vastanneista 86 prosenttia suunnittelee tällä hetkellä käyttävänsä rahaa hankintoihin seuraavien 12 kuukauden aikana, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

Asuntolainamäärissä tasaantumista, luotonottoaikeet kasvussa
Joka toisella suomalaisella on lainaa ja matalalla pysynyt korkotaso näkyy luotonottohalukkuuden kasvuna. Asuntolainaa on 28 prosentilla kotitalouksista ja aiempaa useampi on ottanut sitä asunnon peruskorjaukseen.

Asuntolainojen keskikokojen kasvu on taittunut. Viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet keskimäärin 102 900 euroa. Suurten, yli 100 000 euron lainojen osuus on pienentynyt vuosi sitten tehtyyn kyselyyn nähden.

Asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat kääntyneet laskuun ja keskimääräinen takaisinmaksuaika on 17 vuotta. Tyypillisin takaisinmaksuaika on tällä hetkellä 20 vuotta.

- Asuntoluottoa ottaneilla on velanhoitomenojen osuus käytettävissä olevista tuloista keskimäärin 29 prosenttia. Korkojen lasku on pienentänyt lainanhoitokuluja. Hankitun asunnon ostosta keskimäärin 74 prosenttia on rahoitettu lainalla, Ulla Halonen toteaa

Talouden taantuma heijastuu kotitalouksien lainanmaksukykyyn ja muutoksia lainojen maksusuunnitelmiin on tehty entistä enemmän. Lainanottajista 84 prosenttia on kuitenkin maksanut lainansa alkuperäisen maksusuunnitelman mukaisesti tai nopeuttanut maksusuunnitelmaansa.

Korkojen nousuun varaudutaan. Entistä useampi varautuu taloutensa riskeihin säästämällä tai ottamalla vakuutuksen. Lainanottajista 36 prosenttia on ottanut lainaturvavakuutuksen ja korkokatto on lainassaan 22 prosentilla.

E-laskun suosio kasvanut
Kolme neljännestä suomalaisista maksaa laskunsa tavallisimmin verkkopankissa. Verkkopankin käyttö on lisääntynyt erityisesti yli 65-vuotiailla. Myös sähköisen e-laskun käyttö on jatkanut kasvuaan. Verkkopankissa maksavista nyt jo enemmän kuin joka neljäs saa e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa. E-lasku on tullut tutuksi myös entistä useammalle. Tietämättömien osuus on laskenut seitsemällä prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta.

Kotitalouksien säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat 2010- tutkimusraporttia varten haastateltiin 2400 15-74-vuotiasta suomalaista.

Kotitalouksien säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat 2010- tutkimusraportti

Lisätietoja:
Rahoitusasiantuntija Ulla Halonen, puh. 020 793 4262

Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 480 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin 43 000 työntekijää.

Finanssialan Keskusliiton tiedotteet

Voimassa olevan lain mukaan velkajärjestelyn maksuohjelma kestää normaalisti viisi vuotta, mutta ohjelman kestoa on voitu erityisperusteilla lyhentää. Niin sanottu nollaohjelma, joka vahvistetaan ilman maksukykyä olevalle velalliselle, on nykyisin aina viisi vuotta.

Esityksen mukaan normaali maksuohjelman kesto olisi jatkossa kolme vuotta eikä sitä voisi lyhentää. Nollaohjelma kestäisi edelleenkin viisi vuotta. Sitä voitaisiin lyhentää vain silloin, kun velalliselta puuttuu kokonaan ja pysyvästi maksukyky esimerkiksi sairauden tai iän vuoksi.

Nykyisen lain mukaan velkajärjestelyn voi saada myös velallinen, jota koskee jokin velkajärjestelyn esteistä, kuten kevytmielinen velkaantuminen. Harkinnassa otetaan huomioon muun muassa velkaantumisesta kulunut aika. Ehdotuksen mukaan esteestä huolimatta vahvistetun maksuohjelman tapauksessa velkajärjestelyn kesto säilyisi nykyisen mittaisena eli viitenä vuotena. Poikkeuksena tässäkin olisi velallisen pysyvä maksukyvyn puuttuminen.

Uudistus ei koskisi vanhoja maksuohjelmia, jotka on vahvistettu ennen lain voimaantuloa.

Esityksen tavoitteena on nopeuttaa ylivelkaantuneiden henkilöiden palaamista yhteiskunnan aktiivisiksi toimijoiksi. Esitys on ensimmäinen osa laajempaa velkajärjestelylain uudistusta. Tavoitteena on, että velkajärjestelymenettely olisi velallisen ja velkojien kannalta mahdollisimman oikeudenmukainen, kannustava ja yksinkertainen.

Lähde: Oikeusministeriö, lue lisää

Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman hankkeen tavoitteena on käsitellä asioita, joiden selvittäminen eri syistä ei ole aikaisemmin ollut mahdollista. Tarkoitus on myös käsitellä pankkikriisin päätöksentekijöiden virheitä. Syyllisiä ei kuitenkaan ole tavoitteena etsiä vaan tapahtumien ja syiden selityksiä. Lue lisää Pankkikriisi-net -sivustolta.

Vuonna 2009 apua annettiin kaikkiaan noin 1 200 päivystyksessä käyneelle. Valtaosa asianajajapäivystyksestä neuvoa hakevista on työikäisiä, mutta yli 65-vuotiaiden osuus oli viime vuonna nousussa.

Aiempien vuosien tapaan yli kolmannes asianajajapäivystyksessä käyneistä tarvitsi apua perintö- ja testamenttiasioissa. Neuvoja kaivattiin erityisesti myös avio- tai avoliittoon liittyvissä kysymyksissä. Tiedot käyvät ilmi asianajajapäivystysten yhteydessä kootuista tilastoista.

Asianajajapäivystyksessä annetaan kysyjille ensivaiheen neuvoja siitä, miten oikeudellisen ongelman kanssa kannattaisi edetä. Tarvittaessa asianajaja opastaa kävijää hakemaan lisäneuvoja esimerkiksi viranomaisen taholta. Lähes puolet neuvonnassa käyneiden oikeudellisista kysymyksistä ratkaistiin jo neuvontatilaisuudessa ja noin 40 prosenttia asioista ohjattiin oikeudellisten palvelujen tarjoajille.

Suomen Asianajajaliiton paikallisosastoissa toimivat asianajajat ovat vapaaehtoisvoimin hoitaneet asianajajapäivystystä vuodesta 1997 lähtien.

Maksutonta oikeudellista neuvontaa annetaan asianajajapäivystyksissä yhdellätoista paikkakunnalla: Heinola, Helsinki, Joensuu, Kajaani, Lahti, Oulu, Pori, Rauma, Tampere, Turku ja Vantaa.
• www.asianajajaliitto.fi/asianajajapaivystys

Luottotietorekisterinpitäjä saa tallentaa maksuhäiriörekisteriin tiedon siitä, että velallinen on maksanut velkaansa ulosoton kautta kahden edeltäneen vuoden aikana vähintään 18 kuukautta.

Laki astuu voimaan tänä vuonna, mutta sitä koskevan kahden vuoden siirtymäajan vuoksi velallinen, jolla on parhaillaan ulosmittaus voi saada merkinnän siitä aikaisintaan 1.4.2012.

Siten velallisilla on mahdollisuus myös välttyä merkinnältä, jos he pystyvät siirtymäaikana järjestelemään velkansa pois ulosotosta esimerkiksi Takuu-Säätiön takaamalla pankkilainalla tai sopimalla vapaaehtoisesta maksujärjestelystä velkojan kanssa.