Syrjäytymisuhkien tunnistaminen
Syrjäytymisuhkien tunnistaminen ja ennakoiminen
Taloudellisissa vaikeuksissa olevan elämän vaikeudet koskettavat myös välillisesti varsin suurta joukkoa ihmisiä ja vaikuttavat heidän elämäänsä: perheitä - lapsia, puolisoita, isovanhempia; ystäviä, sukulaisia – takaajia.
Myös suuri joukko eri alojen ammattilaisia ja vapaaehtoista tukityötä tekeviä kohtaa päivittäin taloudellisissa vaikeuksissa olevia ihmisiä ja heidän läheisiään – tämä ei voi olla vaikuttamatta tukityön sisältöihin ja toimintakulttuuriin. Mistä tunnistan ja miten voin tukea niitä, joiden elämän turvallinen pohja alkaa pettää; kun toimeentulon menetys uhkaa tai on jo totta, omaisuus on pakkohuutokaupassa, perhe hajoamassa. Epävarmuus tulevasta pelottaa, pelko tuottaa ahdistusta ja lamauttaa.
Tunnistaminen
Vaikeudet rasittavat meitä aina sekä henkisesti että ruumiillisesti. Taloudelliset vaikeudet eivät ole useinkaan asia, jonka vuoksi ammattityötä tekeviä ensimmäiseksi lähestytään (terveydenhoitajaa, lääkäriä, kriisityöntekijää, diakonia, sosiaalityöntekijää, isännöitsijää, A-Klinikan työntekijää jne). Melko usein jonkin fyysisen oireen ja oireilun, sairauden tai aggressiivisen käytöksen taustalta löytyy henkistä ahdistusta aiheuttava asia.
Siksi on tärkeää osata tunnistaa ihmisen tuska, ehkä häpeäkin ja nähdä myös ”oireiden”, kuten päihteiden käytön, masennuksen, syrjään vetäytymisen, ylipainon ja muiden fyysisten oireiden(kiputilat, sairasteluherkkyys jne.), lasten tai puolison pahoinpitelyn taakse. Taloudelliset menetykset tuottavat usein valtavaa stressiä – pärjäämättömyyden, voimattomuuden, avuttomuuden tunteita, väsymystä, selittämätöntä ärtymystä ja kyynisyyttä.
Tunteet ohjaavat meidän toimintaamme, päätöksentekoamme ja valintojamme; työntekijänä on tärkeä tunnistaa asiakkaan tunteita auttamistilanteessa, antaa tunteille luvan tulla ja päästä tunteiden ”juurille” – vain sitä kautta asiakkaan tilanne tulee hänelle itselleenkin ”näkyväksi”. Pahasta olosta pääsee vain jos tietää ja tunnustaa itselleen ja läheisilleen, mikä sen aiheuttaa. Ongelman nimeäminen on polun alku selviämiselle. Kun tunteille tulee nimittäjä niiden takana olevia vaikeuksia voidaan lähteä työstämään. Kyetäkseen katsomaan asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti, työntekijän on tärkeä tulla tietoiseksi myös omista tunteistaan auttamistilanteessa; vain siten voi toimia ammattimaisesti ja tunnistaa asiakkaan hädän provosoitumatta esimerkiksi asiakkaan osoittamasta vihasta, syöksymättä säälimään kohtaamaansa avuttomuutta tai vähättelemään asiakkaan esittämiä ongelmia.