Selviytymistarinoita

Hometta ja muita vastoinkäymisiä
(toukokuu 2012)

Omakotitalostamme löytyi hometta. Terveystarkastaja laittoi lapun luukulle, ja muutto vuokra-asuntoon oli pikainen. Kolme lasta, äiti ja isä sekä talolaina ja vuokramenot. Vielä tässä vaiheessa yhtälö ei ollut mahdoton ja kitkutellen selvittiin. Perheen astmaatikkojen oireet vähenivät terveen asunnon myötä, joskaan emme enää ikinä tule täysin oireettomiksi. Olimme maksaneet lainaamme jo kymmenen vuotta ja pyysimme ja saimme sen maksuvapaille kuukausille joksikin aikaa. Hetken aikaa sitä uskalsi jo luottaa tulevaisuuteen.
Vaan lysti ei kestänyt. Talo osoittautui läpimädäksi, eikä vakuutusyhtiötä liikuttanut hitaasti mädäntynyt koti. Korvauksiin olisi vaadittu nopean vahingon paikallinen ilmentyminen, mutta koska mätä oli jokaisessa ulkoseinässä, lattiassa ja katossa mitään ei ollut tehtävissä. Kosteus- ja mikrobivaurioihin perehtyneen yrityksen ja rakennusyrityksen raportit eivät olleet kaunista luettavaa. Homekoirakin itki jo eteisessä.
Suuri osa talon tavaroista menetettiin. Uudet vuodevaatteet, jotkin huonekalut, matot, pehmeäkantiset kirjat, koulu- ja kurssitodistukset, pehmolelut, kaikki mikä ei kestänyt desinfiointia tai 60 asteen konepesua joutivat suoraan roskikseen. Lisäksi tulivat homekoiralaskut, tutkimuskulut ja vuokra-asunnon vuokratakuu. Kaikki nämä menoerät söivät toisen vanhemman reilun kolmen kuukauden nettotulot. Kaupungin sosiaalitoimisto ei löytänyt yhtäkään pykälää, josta olisi ollut apua. Muuttokulut ja puhelinlaskut kasaantuivat, mutta se oli vasta alkua.
Sosiaalitoimisto teki parhaansa. Perheessä oli kuitenkin kaksi palkkaa tienaavaa - joskin kumpikin epätyypillisissä työsuhteissa matalapalkka-alalla ja toinen osa-aikaisena - tulot olivat nippa nappa liian korkeat toimeentulotukeen. Myös asumistukea haettiin ja se kohdistettiin asumisosoitteeseen eli vuokra-asuntoon.
Sitten tuli autokolari, josta onneksemme henkilövahinkoja ei tullut, mutta auto kärsi pahoja vaurioita. Koska toisen vanhemman työpaikka oli kiinni omasta autosta, oli työpaikka lähellä katkoa. Uusi auto tietysti maksoi maltaita, mutta töihin oli kuitenkin päästävä.
Reilu puoli vuotta uuden auton ja autolainan saamisesta toinen vanhempi sairastui oireyhtymään, joka oli vakuutuslääketieteellisesti olematon tauti. Ei sairaspäivärahaa. Siinä vaiheessa työpaikan ilmapiiri oli niin tulehtunut, että irtisanoutuminen oli parasta, mitä pystyi tekemään, ellei halunnut päästä hengestään. Kaikista epäkohdista ammattiliittoon ja työsuojeluun ilmoittaminen ei johtanut mihinkään.
Sairaus paheni vielä muutaman kuukauden, mutta sitten hoito alkoi auttaa. Toipuminen vei vielä puoli vuotta, josta ilman tuloja olimme noin neljä kuukautta. Jostain oli kuitenkin saatava rahaa vuokraan ja hometalon kuluihin. Talon olisi voinut myydä, mutta asumiskelvottomana siitä olisi saanut vain tontin hinnan, ja velkaa olisi jäänyt yli 25 000 euroa. Pakon edessä otettujen luottojen summa oli siinä vaiheessa 10 000 euroa, yhteensä 35 000 euroa. Autosta luopumista harkittiin, mutta olihan edes toisen vanhemmista päästävä töihin.
Toisen vanhemman työllistyminen onnistui lopulta paremmin kuin pelättiin. Käytännössä tästä palkasta verojen ja bussimatkakulujen jälkeen jää kuitenkin vähemmin käteen kuin ansiosidonnaisesta päivärahasta, mutta ansiosidonnainen ei ole ikuinen.
Lainat ja luotot eivät ole hirvittävän korkeat, mutta yhdistettynä vuokraan ne vievät toisen vanhemman palkan kokonaan ja toisenkin tuloista puolet. Nyt on vuosi laukattu pankeissa ja yritetty yhdistää luotot yhdeksi isoksi lainaksi. Tuloihin nähden velkaa vain on niin paljon, ettei yksikään pankki luota luottoa antaa. Toinen vanhempi tekee kahta työtä.
Luottotiedot ovat vielä juuri ja juuri kunnossa, koska tilanteeseen on havahduttu ajoissa. Laskuja on siirrelty, menot on karsittu ja ruokajonokin on käynyt tutuksi. Hätätilassa asuntolainaan saa vielä lyhennysvapaita.
Nykyinen vuokra-asunto on liian pieni, eikä lapsilla ole rauhaisaa tilaa tehdä läksyjä. Yksi lapsista oireilee murkkuikää kovasti, joten olemme taas tutustuneet uuteen viranomaistahoon, lastensuojeluun. Heidän suosituksellaan saamme uuden vuokra-asunnon, joskin kulut nousevat piikkinä pensaasta: korkeampi vuokra ja uudet takuut.
Kaikesta tästä huolimatta uskon, että asiat järjestyvät. Meillä on katto pään päällä, ruokaa ja ennen kaikkea toisemme. Meillä ei ole uusimpia kännyköitä tai tietokoneita, totta kai haluaisimme, mutta minkäs teet. Isovanhemmat asuvat toisella paikkakunnalla ja olemme onnellisia, kun pääsemme katsomaan heitä neljä-viisi kertaa vuodessa.
Meidän homehelvettimme on kestänyt kolme vuotta ja kestää vielä kuusi vuotta. Jos joskus saamme luottomme ja lainamme yhdistettyä, saamme enemmän pelivaraa jokaiseen kuukauteen, vaikka lainan maksu kokonaisuudessaan lykkääntyy vuosien päähän. Ja vasta kun kaikki on maksettu, voimme päättää talon ja tontin kohtalosta. Kotiinpääsystä siis ei ole vielä varmaa tietoa. Hometalon hävittäminen terveysviranomaisten kirjaamalla tavalla vaatisi lisää velkaa lähes saman summan, mitä sitä on ennestään. Moni ovi on siis lukittu ja aikalukoin suljettu.
Meillä on aina ennen tätä onnettomuussumaa pidetty kirjaa tuloista ja menoista enkä ikinä olisi uskonut, että minä, vainoharhainen pahoihin päiviin varautuva työnorja, olisin tällaisessa tilanteessa. Reilun vuoden aikana meni koti, auto, terveys, työ ja paljon muutakin on ehtinyt tapahtumaan. Uskoni selviytymiseen on kuitenkin luja.
Jos jotain tästä olen oppinut, niin periksi ei saa antaa, vaikka taistelunsa pitää oppia valitsemaan. Katkeruutta niihin viranomaisiin, jotka meitä eivät voineet auttaa, en suostu tuntemaan. En myöskään voi inhota itseäni luottojen otosta, sillä en nähnyt silloin muita vaihtoehtoja, enkä näe niitä vieläkään.
Lisäksi menneisyydessä tehtyjen valintojen jatkuva vatvominen on ajanhukkaa ja pois siitä vähästä ajasta, jonka voin olla perheeni kanssa. Pitkistä työpäivistä huolimatta perheen ja perheenä selviytymiseen tarvitaan muutakin kuin rahaa.
Mikään ei kestä ikuisesti ja vielä jonain päivänä nuo hiivatin luotot yhdistetään ja pääsemme käymään Ruotsissa serkkuni luona. Haaveet ovat pieniä.
Lisäksi tietysti toivon, että nämä kokemukset kasvattaisivat lapsistamme järkeviä rahankäyttäjiä ja että he hakisivat apua tarpeeksi ajoissa. Asiassa kuin asiassa.
Lopuksi sinulle, joka luit tämän: kiitos ajastasi. Pysy vahvana, usko tulevaisuuteen. Elämä antaa meille sen, mitä me tarvitsemme, ei sitä mitä haluamme. Sen voima ja vahvuus on siinä, lyhyesti.
Nimim. Matkalla kotiin

Sivun alkuun >>>

Velaton ja pian puhtaat luottotiedot omaava
(helmikuu 2012)

Olen 34-vuotias kahden lapsen äiti Helsingistä ja menetin luottotietoni jo vuonna 1999. Olin opiskeleva yksinhuoltajaäiti, enkä saanut toimeentulotukea opiskelijastatukseni vuoksi ilman, että nostin koko ajan samalla opintolainaa.
Puhelimeni varastettiin, ja ulkomaalainen varas puhui puhelinliittymälleni satojen eurojen edestä laskua, jota minulla ei ollut varaa maksaa. Talouteni oli usein niin tiukoilla, että en voinut harkitakaan tuollaisen lisäerän maksamista. Rahaa oli käytössä muutama satanen kuussa sekä itseni että lapsieni ruokkimiseen, lääkärikuluihin, vaatteisiin, koulukirjoihin yms. Elin jatkuvassa stressissä ja huolessa siitä, mitä söisimme seuraavana päivänä. Vanhemmillani olisi ollut mahdollisuus auttaa minua maksamalla tuo lasku pois, mutta he eivät halunneet auttaa ja sain maksuhäiriömerkinnän. Tuon tapahtuman jälkeen talouteni repsahti ja jätin maksamatta useita velkoja, myös kaikki perintätoimistojen velat.
Maksuhäiriömerkintä kummittelee yhä vuoden 2012 maaliskuuhun saakka tiedoissani. Huolimatta loistavasta koulutuksestani ja vakituisesta ok-palkkaisesta työstäni, en voi saada parhaita työpaikkoja taloushallinnon alalta, jossa työskentelen, puhelinliittymää, nettiliittymää (edes ilmaista huoneiston vuokrasuhteeseen kuuluvaa liittymää), kulutusluottoja, luottokorttia, vakuutuksia jne. Joskus vain mietin, miten paljon helpompaa kaikki olisi ollut, jos tuota varkautta ei ikinä olisi sattunut tai jos vanhempani olisivat olleet halukkaita tukemaan minua ja lapsiani tuon pienen summan verran.
Omille lapsilleni olen sanonut, että ikinä ei saa jättää laskuja maksamatta vaan aina pitää suunnitella talous huolella etukäteen. Kirjanpitoahan se loppujenlopuksi on, listataan kuukauden tulot ja menot ja katsotaan, mitä jää jäljelle, kun varataan hieman rahaa odottamattomiin kuluihinkin.
Onneksi tällä hetkellä pystyn jopa säästämään rahaa kuukausittain siten, että käymme kerran vuodessa perheen kanssa kaukomatkalla, lapset pääsevät harrastusleireille ja saavat kuukausirahaa, huolimatta siitä, ettei lasten isä osallistu elatukseen. Olen ollut myös onnekas löytäessäni itselleni uuden puolison, joka maksaa puolet kuluista. Yksin olisin vieläkin maksusuunnitelmani parissa.
Koomisinta koko jutussa on se, että olen koko ajan tehnyt työkseni myös perintää ja laittanut ihmisiä ulosottoon sekä perintään. Työssäni olen mielestäni onnistunutkin aina kollegojani paremmin johtuen empatiasta velallista kohtaan, ja uskosta maksusuunnitelmien pitävyyteen.
Kuukauden kuluttua olen puhtaan luottotietorekisterin omaava ihminen, ja sitä aion juhlistaa kyllä kunnolla!
Nimim. 13 vuotta maksuhäiriömerkintä, yhden virheen vuoksi

Sivun alkuun >>>

Helvetistä takaisin elämään
(helmikuu 2012)

Aikaa on kulunut ja elämä on muuttunut hurjasti siitä, mistä olen ylös jaksanut nousta. Kaikki alkoi yli 10 vuotta sitten.

Nuori nainen, oma asunto, vakituinen työ ja asioiden piti olla mukavalla mallilla, mutta sairastuin vakavaan masennukseen. Join ahdistukseeni, enkä edes välittänyt sairaudestani, vaan yritin pitää iloista ja jaksavaa roolia yllä töissä ja tuttavien parissa. Kukaan ei ollut huomannut, kuinka paha olo minulla oikeasti oli.

Mutta sitten rupesi olemaan poissaoloja ja en enää välittänyt mennä töihin. Ilmapiiri siellä oli aika tunkkainen..

En avannut enää laskuja, otin vippejä ja jopa pankistakin lainaa tuhlailuun. Elin yli varojeni, vaikka olin töissä. Vippien korot olivat aivan hirveitä ja niitähän sai tekstiviestillä vaikkapa keskellä yötä, hullua hommaa...

Rahaa paloi matkusteluun ja turhuuksiin, alkoholiin ja shoppailuun.
Sitten tuli itsemurhayritykset ja tajusin mennä hakemaan apua, vaikka kynnys olikin korkea. Itkin ja kävelin pienen paikkakunnan terveyskeskukseen, mutta en saanut tarvitsemaani apua, vaan naureskeltiin ja kyseltiin mikäs sitä aina niin iloista ja reipasta tyttöä nyt muka vaivaa. Se oli ihan kauhea tunne.
Kukaan ei välittänyt.
Turrutin kaiken juomisella ja sitten jouduin teholle viimeisimmän itsemurhayrityksen jälkeen. Halusin pois, mutta ei ollut minun aikani lähteä vielä. Pelastuin takaisin elämään.
Nyt tätä kirjoittaessani kyynel valuu poskea pitkin. En pysty kaikkea tähän kirjoittamaan, mutta varmasti jokainen ymmärtää, millaista elämäni oli pahimmillaan.
Velat on maksettu ja olen vapaa velkavankeudesta. Luottotiedot menivät, mutta sillä ei ole merkitystä, ne palaavat kesällä.
Alkoholi on olemassa, mutta ei minulle. Se ei tuo minulle mitään hyvää, enkä halua juoda enää.
Vointini on nyt parempi, lääkityskin kohdillaan ja töissä en ole, koska en ole työkykyinen. Keskityn toipumiseen.
Vaikeudet voi voittaa, koskaan ei kannata antaa periksi.
Yksin ei ole hyvä jäädä ongelmien kanssa, hakekaa hyvät ihmiset apua, jos sitä tarvitsette.
Kesää odotellen.
Nimim. Uusi alku elämälle

Sivun alkuun >>>

Elämänmuutos voi horjuttaa taloutta

Elämänmuutokset, kuten avioero, työttömyys tai sairaus, voivat keikauttaa talouden nurin. Näin kävi myös nelikymppiselle Merjalle, joka jäi eron myötä yksinhuoltajaksi. Ennen eroa Merja oli hoitanut raha-asiansa huolellisesti – laskut hän maksoi ajallaan ja lainojen kuukausierät hoidettiin yhdessä puolison kanssa. Eron myötä käytettävissä olevan rahan määrä pieneni ja lisäksi Merjalle jäi yksin maksettavaksi useamman tuhannen euron laina.

Merja muutti lapsiensa kanssa eron jälkeen vuokra-asuntoon ja kävi pätkätöissä. Epäsäännöllisten ja pienten tulojen vuoksi rahat eivät enää riittäneet kunnolla edes arkimenoihin ja osa laskuista jäi rästiin. Hätäratkaisuna vanhojen velkojen ja laskujen maksuun Merja otti pikavippejä ja muita kulutusluottoja.

Velat aiheuttivat ahdistusta ja Merja tunsi häpeää siitä, että ei ollut pystynyt hoitamaan omaa talouttaan. Apua hän ei halunnut hakea, koska silloin olisi pitänyt kertoa muille rahaongelmista. Talousvaikeuksista puhuminen on tavallisesti vaikeaa, eivätkä edes velallisen läheiset välttämättä tiedä asiasta. Myös Merja piti asian visusti omana tietonaan.

Merja onnistui saamaan vakituisen työpaikan, mikä auttoi hahmottamaan kuukausittain käytettävissä olevaa rahan määrää. Tällöin hän ymmärsi, että hän ei enää selviytyisi veloistaan yksin. Erilaisia laskurästejä ja kulutusluottoja oli kertynyt vuosien aikana lähes 30 000 euroa. Velkatilanteen selvittelyssä Merja pääsi alkuun soittamalla maksuttomaan Velkalinja-puhelinpalveluun, josta hänet ohjattiin varaamaan aika oman kuntansa talous- ja velkaneuvontaan.

Merja sai katkaistua velkakierteensä yhdistämällä useat eri velkansa yhdeksi ns. järjestelylainan avulla. Takauksen lainaan hän sai Takuu-Säätiöstä. Merja lyhentää järjestelylainaa kuukausittain maksuvaransa mukaisesti. Vaikka raha on välillä tiukassa, on harteilta kuitenkin pudonnut melkoinen painolasti avun hakemisen jälkeen. Lainan hän saa maksettua pois seitsemässä vuodessa.

Velkatilanne ei korjaannu, jos otat uusia kulutusluottoja tai pikavippejä vanhojen lainojen maksuun. Velkojen maksu uudella velalla useimmiten paisuttaa velkamäärän tarpeettoman suureksi, sillä useista eri lainoista maksat myös useat eri velanhoitomenot.

Takuu- Säätiön takaaman järjestelylainan aikana velkakierre ei saa alkaa uudelleen. Lainan nostovaiheessa kaikki luotto- ja maksuaikakortit sekä tililimiitit lopetetaan ja järjestelystä tulee luottotietomerkintä maksuhäiriörekisteriin.

Sivun alkuun >>>

Talouden suunnittelu ja seuranta auttaa pitämään menot kurissa

Muutama vuosi sitten Tero havahtui siihen, että tilanne ei enää voinut jatkua entisenlaisena. Ilman talouden suunnittelua ja seurantaa raha-asiat olivat karanneet käsistä ja velkaa oli kertynyt vuosien saatossa useita kymmeniä tuhansia euroja. Velkamäärä oli kasvanut vuosi vuodelta ja velkaantuminen oli tapahtunut vähitellen.
 
Tero asui yhdessä puolisonsa ja lastensa kanssa. Hän oli ajatellut, että tarjoamalla perheelleen hyvän elintason, elämä olisi jollakin tavalla parempaa. Lasten kasvaessa myös elinkustannukset kasvoivat ja Tero otti luottoa luoton perään.
 
Ajatus siitä, ettei hän selviäisi omista veloistaan, tuntui vieraalle, sillä olihan hän hyvätuloinen ja korkeasti koulutettu. Luotolla eläminen ei loppunut Teron erotessa puolisostaan. Hän ajatteli edelleenkin, että selviäisi kaikista veloista ja arjen menoista itse.
 
Vuosien päästä, kun Tero ymmärsi tilanteen karanneen käsistä, hän pisti asuntonsa myyntiin. Asunnostaan saamillaan rahoilla hän maksoi asuntolainansa sekä osan veloistaan. Asunnosta saadut rahat eivät kuitenkaan riittäneet kaikkien velkojen maksuun. Tässä vaiheessa Tero otti yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan, josta hän sai apua tilanteen selvittämiseen.
 
Loput velat hän sai yhdistettyä yhdeksi 25 000 euron lainaksi ja takauksen tuohon lainaan hän sai Takuu-Säätiöstä. Lainan Tero saa maksettua pois vajaassa neljässä vuodessa.
 
Talouden suunnittelussa ja seurannassa auttaa, kun kaikki tulot, menot ja velat kirjaa paperille tai tietokoneelle. Tällöin menot on helpompi pitää kurissa, koska suunnitelmasta näkee konkreettisesti sen, minkä verran rahaa on käytettävissä.

Taloudenhallintaan on myös olemassa erilaisia apuvälineitä. Esimerkiksi netissä talouspaivakirja.fi -palvelussa voit seurata ja suunnitella omaa talouttasi.

Sivun alkuun >>>

Omaa elämää aloittaessa tarvitaan tarkkuutta rahankäytössä

Tiinan velkaantuminen alkoi, kun hän muutti ensimmäiseen omaan asuntoonsa parikymppisenä. Hän haki tuolloin myös luottokortin, jota hän ajatteli käyttää vararahana. Uuteen kotiin Tiina tarvitsi huonekaluja ja kodin elektroniikkaa. Ostoksia hän maksoi luottokortilla ja erilaisilla kulutusluotoilla. Pienet kuukausierät houkuttelevat, eikä ostoksia tehdessä tullut ajatelleeksi, että pienistä puroista kasvaa suuria virtoja.
 
Maksuvaikeudet alkoivat nopeasti, kun usean luoton kuukausimaksut alkoivat erääntyä lyhyen ajan sisällä. Samaan aikaan olisi pitänyt selviytyä myös arkimenoista, kuten vuokrasta, ruuasta ja sähkölaskusta. Tulot eivät enää riittäneet kaikkien laskujen maksuun ja alkoi pikavippikierre. Tiina yritti paikata laskujen maksua ja arkielämän kuluja uusilla pikavipeillä. Velkoja Tiina yritti maksaa niin tunnollisesti, että hän ei osannut hakea apua ajoissa, jotta velkakierre olisi saatu katkaistua mahdollisimman nopeasti.
 
Erilaisia kulutusluottoja ja pikavippivelkoja oli lopulta noin 25 000 euroa. Apua Tiina haki oman kuntansa talous- ja velkaneuvonnasta. Siellä hänen tulo-, meno- ja velkatilanteensa selvitettiin ja sieltä Tiina sai myös apua Takuu-Säätiön takauksen hakemiseen. Säätiö myönsi Tiinalle takauksen järjestelylainaan, jota hän maksaa noin kahdeksan vuoden ajan.
 
Omaan kotiin muutettaessa on tärkeää suunnitella ja seurata rahankäyttöä. Uudenlainen vapaus oman kodin myötä tuo mukanaan myös paljon vastuuta. Pienet laskurästit ja maksamattomat pikavipit voivat helposti moninkertaistua. Katso esimerkkejä maksamattomien vippien ja laskujen kuluista tästä.

 Sivun alkuun >>> 

Apua kannattaa hakea ajoissa

Eläkkeelle jäätyään Pekan tulot pienenivät huomattavasti. Koska rahaa ei ollut enää yhteä paljon kuin aiemmin, käytti Pekka tavallista enemmän luottokortteja.
 
Pekka joutui muuttamaan uuteen vuokra-asuntoon, josta piti maksaa kahden kuukauden vuokravakuus. Muutettuaan hän osti asuntoonsa myös uusia huonekaluja. Sekä vuokravakuuden että huonekalut Pekka maksoi luottokorteilla sekä kulutusluotoilla, sillä eläkkeestä ja asumistuesta ei riittänyt rahaa kaikkiin uusiin hankintoihin.
 
Yllättäen myös Pekan terveys alkoi reistailla ja hän joutui käyttämään luottoa terveydenhoidon kustannuksiin. Suurten menojen vuoksi Pekka nosti luottokorttiensa luottorajaa.
 
Pekalle kertyi kolmen vuoden aikana erilaisista luottokortti- ja kulutusluotoista yli 15 000 euron velka. Lopulta Pekka ymmärsi, että hän tarvitsisi apua veloista selviytyäkseen. Hän varasi ajan oman kuntansa talous- ja velkaneuvontaan, jonka kautta velkatilanteen selvittely pääsi alkuun.
 
Yhdessä neuvojan kanssa he tarkastelivat erilaisia keinoja selvitä velkaongelmista. Koska Pekan velkamäärä oli ehtinyt kasvaa vuosien aikana niin suureksi, hänen maksuvaransa ei enää riittänyt Takuu-Säätiön takaukseen. Velkaneuvoja neuvoi Pekkaa maksamaan noin vuoden ajan velkojaan ulosoton kautta, jonka jälkeen hänen kannattaisi hakea velkajärjestelyä.
 
Lisää tietoa ulosotosta ja velkajärjestelystä saat Takuu-Säätiön nettisivujen Tietoa veloista -osiosta.
 
Talousongelmiin kannattaa hakea apua ajoissa, sillä mitä varhaisemmassa vaiheessa apua haetaan, sitä nopeammin ongelmiin löytyy ratkaisu. Jos mielessä on pienikin huoli siitä, että velanhoitomenot tai muu laskujen hoito tuottavat vaikeuksia, asia kannattaa selvittää heti. Omia tuntemuksia ei kannata vähätellä.

Alkuun pääset esimerkiksi soittamalla Takuu-Säätiön maksuttomaan Velkalinja-puhelinpalveluun 0800 9 8009. Velkalinjassa voit keskustella nimettömästi talousongelmistasi.

Sivun alkuun >>>